maanantai 11. heinäkuuta 2011

Jaksomielipide: Doctor Who S6E5/E6 - The Rebel Flesh ja The Almost People

Lonkeropiirakka on tosiaan ollut hetken hieman hiljaisena kun allekirjoittanut aloitti kesätyöt ja muutenkin pitänyt kiirettä mutta nyt yritämme saada päivitykset taas käyntiin ja se käykin parhaiten massiivisella Doctor Who jaksomielipiteellä.

Poikkeuksellisesti tällä kertaa käymme läpi Doctor Whon kaksi jaksoa jotka ovat osa samaa tarinaa. Syynä tähän on lähinnä se että oikeastaan yksittäin tarkasteltuna kumpikaan jaksoista ei ollut mitenkään erityisen mieleenpainuva mutta yhdessä niistä löytyi kuitenkin jonkin verran hyviä puolia.

Kyllä, spoilereita on taas luvassa


Ensimmäinen jakso alkaa kyllä mielenkiintoisella teaserillä. Kolmikko scifistisiin suojapukuihin varustautuneita hahmoja tekee jonkinlaisia seurantamittauksia isolla altaalla kunnes yksi heistä vahingossa tippuu sinne. Muut eivät tästä ole moksiskaan ja kaikki jatkavat rennon oloista jutustelua keskenään sillä välin kun happoa sisältäneeseen altaaseen tippunut mies alkaa hiljalleen sulaa. Lopulta kaksi muuta tyyppiä poistuvat huoneesta jättäen kaverinsa sulamaan mutta kappas, hetken päästä sama kaveri tuleekin vastaan käytävällä mutta tällä kertaa ilman suojapukuansa.

"Kaverit hei, vähän apua?"
Alku luo juuri sopivasti kysymyksiä siitä mistä on kyse, onko kyseessä klooneista vai mistä ihmeestä? Ja lisäksi toki tietenkin juuri oikeanlaista pahaenteisyyttä luo happoon tippuneen tyypin vahingoittumaton kopio joka toteaa "It's not like anybody was hurt" jonka jälkeen leikataankin siihen kuinka happoon tippuneen ruumiin kasvot sulavat viimeisenä ruumiinosana hyvin tuskalliseen ilmeeseen hyytyneinä.

Ikävä kyllä lupaavan oloisen alun jälkeen The Rebel Flesh jakso lässähtääkin ikävästi. Tuntuu että jakso pääsee liikkeelle vasta ihan loppupuolella ja suurin osa ajasta kuluu turhan tohkaamisen parissa. Välillä tulee myös sellainen tunne että vähän liian moni hahmo on Doctor Who-universumissa tippunut lapsena päälleen tai sitten vaan muuten lyöty liian monta kertaa idioottikepillä, taas kerran osa hahmoista vain käyttäytyy täysin riemuidioottimaisesti.

Kuitenkin tarinassa olisi paljon potentiaalia. Käy ilmi että alussa happoon pudonnut henkilö olikin vain Flesh-nimisestä biologisesta aineesta tehty kopio jota alkuperäinen ihminen kauko-ohjasi. Doctorin ilmaantuessa paikalle tämä ilmoittaakin että asiassa on ehkä jotain hienoisia eettisiä dilemmoja. Doctor kertookin että Flesh onkin tiedostavaa ja kaikkien muistojen sekä tietoisuuden kopioiminen/siirtäminen siihen on hieman riskaabelia puuhaa.

Liha muodostuu
Ehkä vähemmän yllättäen ilmaantuukin jotain ongelmia. Nimittäin aurinkomyrsky aiheuttaa katkoksen sekä toimintahäiriön Fleshin ja kauko-ohjainvaljaiden välille jolloin alkuperäisen ihmisen Flesh-kopiot (joita ihmiset kutsuvat gangereiksi, ilmeiseti Doppelgängeristä väännettynä) jäävätkin kiinteään muotoon eivätkä muutu takaisin nestemäiseksi Fleshiksi. Näillä gangereilla on kaikki alkuperäisten ihmisten muistot ja persoonallisuus joten he luulevatkin itseään aluksi alkuperäisiksi ihmisiksi.

Ikävä kyllä The Rebel Flesh ei vielä pääse oikein ottamaan tästä ideasta vielä mitään oikein kunnollista irti. Enemmänkin pohditaan että kuka onkaan oikea ihminen ja kuka katala kamala gangeri. Doctor toki yrittää herättää kysymyksiä siitä että ehkä gangereillakin olisi oikeastaan oikeus olla olemassa mutta jakson ihmiset ovat enimmäkseen taas täysiä ääliöitä.

Jakso kuitenkin pääsee loppua kohden vähän liikkeelle turhan pitkän alustamisen jälkeen ja loppuukin mielenkiintoiseen ja jännittävään kohtaan. Kun Doctor oli aiemmin skannannut Fleshiä niin hän oli samalla myös muodostanut jonkinlaisen telepaattisen linkin sen kanssa ja tämän vuoksi osasikin kertoa että Flesh onkin tiedostavaa. Käykin ilmi että Flesh oli myös skannannut Doctoria ja jakso loppuukin kun varjoista esiin hoippuu Doctorin ganger-versio, voihan jänskätys!

"Trust me, I'm the Doctor"
Toinen jakso jatkuu suoraan siitä mihin edellinen loppui ja juuri hetki sitten muodostuneella ganger-Doctorilla on vielä hieman ongelmia kun tämä yrittää käsitellä Doctorin aikaisempien versioiden muistoja. Kuitenkin alkutekstien jälkeen kun palaamme tilanteeseen niin ganger-Doctor on saanut itsensä kasaan jonka jälkeen Doctor varmistaa ganger-versioltaan että tämä tosiaankin on käytännössä sama henkilö joka muistaa kaikki samat asiat kuin hän. Kahden Doctorin keskinäinen interaktio ja yleinen käytös onkin ehdottomasti jaksojen parhaimpia puolia, premissistä saadaan paljon hyvää ja hauskaa dialogia irti.

Yksi Doctor hyvä, kaksi Doctoria parempi?
Muutenkin jaksossa tällä kertaa tuntuu tapahtuvan enemmän. Doctor ja kaverit yrittävät paeta ja piilotella gangereilta, jotka edellisessä jaksossa vielä kivalta vaikuttaneen Jennifer ganger-hahmon johdolla ovat päättäneet että paras tapa löytää oma paikka maailmassa on tietenkin tappaa oikeat ihmiset. Suurin osa jaksosta meneekin siinä kun Jennifer-ganger manipuloi Roryä auttamaan itseään ja vakuuttelee muita gangereita siitä että ihmiset ovat ilkeitä ja pahoja ja ansaitsevat kuolla.

Onneksi kuitenkin muut gangerit alkavat pikkuhiljaa harkitsemaan tämän ajatuksen järkevyyttä ja ihmisetkin lopulta Doctorin paasauksen vaikutuksesta alkavat hieman kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään gangereiden suhteen. Amy kuitenkin suhtautuu lähes koko jakson Doctorin yrityksistä huolimatta ganger-Doctoriin hyvin epäillen.

Ehkä ganger-Jennifer olisi vain tarvinnut ison halin
Doctor vaihtaakin paikkaa ganger-versionsa kanssa osoittaakseen Amylle että he oikeasti ovat samanlaisia. Tästä tosin seuraa se että kun Amy luulee puhuvansa ganger-Doctorille hän paljastaa että on nähnyt kuinka tulevaisuuden versio Doctorista kuolee. Koska Doctorilla itsellään on tiukka periaate tälläisen kertomista vastaan niin kukaan ei sitä ole aiemmin tehnyt. Kuitenkin samaan aikaan Doctor on myös hieman järkyttynyt koska on telepaattisen yhteyden kautta kokenut mitä kaikki aiemmin kuolleet gangerit ovat tunteneet joten hän hieman napsahtaa Amylle josta seuraa tietenkin se että Amy luottaa jatkossa jälleen hieman vähemmän gangereihin.

Tässä ehkä onkin jaksojen parhaat puolet, se että missään vaiheessa kysymys ei ole helpoista asioista. Sekä gangereilla että ihmisillä on omat ennakkoluulonsa ja Doctor joutuu koko ajan vakuuttamaan kummallekin osapuolelle että yhteiselo on mahdollista. Tosin jännityksen aikaansaamiseksi Jennifer-gangerin täytyy sitten lopulta kuitenkin napsahtaa täysin ja yrittää tappaa kaikki.

Jälkimmäinen jakso käsitteleekin paljon paremmin tätä mielenkiintoista lähtöasetelmaa ja sitä mikä lopulta määrittelee ihmisyyden. Se onnistuu ihan hyvin Doctor Who-henkeen tarinan kautta tuomaan suvaitsuvaisuuden ja syrjinnänvastaisia teemoja esille. Hirveästi tässä ei onneksi käytetä rautalankaa vaan se tuodaan aika luonnollisesti esille tarinassa, apua tähän toki saadaan muutamasta juonenkäänteestä joista osa oli jopa sellaisia ettei niitä ennalta-arvannut. 

Muut gangerit koolla
Oikeastaan jälkimmäinen jakso pelasti tämän tarinan kokonaisuuden kokonaan lässähtämästä mutta jäi sellainen olo että oikeastaan olisi ihan hyvin voinut tämän tarinan kertoa tiivistettynä yhdessä jaksossa. Jälkimmäinen jakso myös kyllä sisälsi paljon ei varsinaisesti tarinan kannalta tärkeitä kohtauksia mutta sellaisia jotka loivat hyvin vahvaa tunnelmaa body horror kuvastolla josta voisi David Cronenbergkin olla ylpeä.

Kuitenkin kokonaisuudessa oli todella paljon yksityiskohtia jotka jäivät huonolla tavalla hämäämään. Paras esimerkki tästä lienee jaksojen tapahtumapaikka joka oli  keskiaikainen linnoitus johon jostain syystä määrittelemättömässä tulevaisuudessa on rakennettu happoa valmistava laitos. Happo toki tuo jännittäviä elementtejä tarinaan koska sehän on huippuvaarallista ja voi sulattaa kenet tahansa. Mutta miksi happoa? Miksi keskiaikaisessa linnassa? Mitä helvettiä? Edes yksi lause joka olisi tuonut tähän jotain järkeä olisi ollut kiva saada mutta mitään tälläistä ei ollut. Ehkäpä vain oli tilaisuus käyttää linnaa kuvauspaikkana eikä mitään muutakaan keksitty.

Keskiaikainen happotehdas...
Toinen asia mikä jäi hämäämään oli  Roryn käytös jaksojen aikana. Jostain syystä Rory lähtee heti ensimmäisessä jaksossa ganger-Jenniferin mukaan kun muut gangerit yrittävät tappaa kaikki ihmiset, jättäen siis Amyn jälkeen. Muutenkin Rory tuntuu jostain syystä luottavan aivan käsittämättömän paljon juuri tapaamaansa henkilöön, vaimonsa ja Doctorin sekä muiden ihmisten kustannuksella ja eihän siinä tietenkään sitten lopulta hyvin käy.
En tiedä yrittettiinkö tässä viitata edellisen kauden tapahtumiin ja siihen kuinka Rory oli ollut "hetken" (vähän alle pari tuhatta vuotta...) robotti muovikopio aidon Roryn muistoilla, tämän kadottua todellisuudesta jouduttuaan aika-avaruuteen muodostuneeseen halkeamaan. Tämä voi olla mahdollista sillä Doctorkin viittaa jotain sen suuntaista että gangerit eivät vahingoita häntä, tätä ei kuitenkaan missään vaiheessa tarkemmin käsitellä. Voi tosin hyvin olla että kyseessä oli vain hämäystä jakson lopputwistin kannalta.

Jakson loppu sitten onkin oikeastaan ehdottomasti melkeinpä paras syy katsoa nämä jaksot. Kun sitä katsoi ja tajusi mitä tulisi tapahtumaan kohtauksen kliimaksissa niin todellakin sai poimia leuan lattialta koska se oli vaan niin ehdotonta parhautta. Siinä toimii kaikki, rakenne jossa katsojalle pikkuhiljaa tiputellaan vihjeet että tämä voi itse rakentaa mielessään sen mistä on kyse. Se yhdistää aikaisempien jaksoen mystiset viittaukset niin että niistä muodostuu järkevä kokonaisuus. Se jopa kytkeytyy näihin jaksoihin järkevästi. Lisäksi dialogi ja näyttelijäsuoritukset toimivat aivan nappiin. Tämän jälkeen viikon odotus seuraavaan jaksoon oli suorastaan raastava. Ehdottomasti parhaimpia "SEURAAVA JAKSO HETI!"-lopetuskohtauksia ikinä.

Promokuva kuvaa jaksoa hyvin. Kaikki ovat siis hieman pihalla...
Loppukohtaus alkaa sillä kun Doctor kumppaneineen ovat juuri jättäneet hyvästi hengissä selviytyneille hahmoille ja Amy alkaa saamaan kipeitä kouristuksia. Doctor käskee Amyä hengittämään ja pyytää Roryä auttamaan Amyn takaisin Tardikselle. Amy ja Rory ovat hyvin huolissaan siitä mitä ihmettä on tapahtumassa.
Doctor kertoo että Amy on raskaana joka aiheuttaa vain lisää hämmennystä sillä ei Amy näytä lainkaan raskaana olevalta. Doctor pyytää tämän jälkeen Roryä siirtymään kauemmaksi Amystä. Rory vastahakoisesti tottelee.

Doctor alkaa kertomaan että syy miksi TARDIS toi Doctorin ja kumppanit juuri tänne oli se että Doctorin piti päästä skannaamaan flesh-ainetta. Koska se oli ainoa keino löytää joku tapa jolla pystyisi estämään flesh-kopioon menevän ohjaussignaalin. Signaalin jonka kohteena on Amy.

Doctor lupaa että tulee löytämään Amyn vaikka se olisi kuinka vaikeaa ja vaikka tämä olisi kuinka kaukana. Amy yrittää vakuuttaa Doctorin ja sanoo olevansa juuri tässä. Doctor kuitenkin vastaa että et ole, etkä ole ollut pitkään pitkään aikaan. Jonka jälkeen Doctor osoittaa Amyä sonic screwdriverillaan ja tämä hajoaa muodottomaksi flesh-aineeksi.

Amy hajoaa
Amy herää jonkinlaisella futuristisella lääkärinpöydällä ja on hyvin pitkälle raskaana. Pian aikaisemmissa jaksoissa vilahtanut silmälappupäinen nainen ilmestyykin taas kurkistusluukusta ja kertoo että pian onkin Amyn aika synnyttää. Jonka jälkeen tietenkin tulee lopputekstit.

Amy herää kirkkaasta (eli siis tietenkin futuristisesta) paikasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti